Friday, September 10, 2010

.....
Naapuri selittää että Bangkokissa räjähti terroristipommi. Kaava on kuulemma helppo ja löytyy netistä. Se on kuin taikinan pyöräyttäisi, tuosta noin vain.
-    Okei, vastaan.
-    Ei se ole mikään okei, tiuskaisee ja vetää henkeä. Naapuri on valmistautunut. Lukenut lehden.
Hän haluaa kertoa tarkoin kuinka pommi oli piilotettu yökerhon roska-astiaan ja yksi australialainen turisti kuoli ja jokunen sata paikallista haavoittui.
-    Niinkö?
-    Niin.

Onneksi setä ei odota minulta vastausta. En todellakaan tiedä. Minua alkaa naurattaa vaikka ei saisi nauraa. Vain mielipuolet nauraa terrorismille. Väistän miehen katseen ja tuijotan talon vastamaalattua seinää. Rapattu pinta kiiltelee puhtaanvalkoista. Huomaan että maalausfirman nosturi makaa toista päivää pihassa. Kukaan ei ole hakenut sitä pois. Ehkä ikkunanpuitteet maalataan uudestaan.

Vieressä naapuri vielä jatkaa. Mies oli tolaltaan. Kertoo tarkoin miten meidän turvallisuus täytyisi rajata ja varmistaa. Käyttää outoja kielikuvia pivoista ja kyistä joita en ymmärrä. Sen sijaan selvää oli miten järkyttynyt se oli. Joutui pyyhkimään hikeä takinhihaan.

-    Kiertäähän ne stevarit Roskamäkeä, yritän lohduttaa.
-    Totta. Se on hyvä se, naapuri sanoo. Mutta entä se yksi terroristi joka rusikoi konepeltiä munallaan?
-    Juu, epäkunnioittavaa, myönsin. Ei saa nauraa ääneen. Ei saa. Ei saa.
-    Ne vartijat katsovat kuule meidän kunnon ihmisten perään. Ja jos kerättäisiin maksua, niin voisi vielä paremmin valvoa. Nivelkamerat asentaa ja tietää ketä täällä liikkuu ja millä asialla. Olisi turvallista. Niin.

Naapuri niistää ja rauhoittuu hieman. On vakuuttanut itsensä. Minäkin uskallan taas siirtää katseeni seinästä ja miestä kohti:

-    Niin.
-    Niinpä, naapuri varmistaa.

No comments:

Post a Comment